Päivä 18

Plääh. Yritin eilen kovasti kiriä takaisin repsun aiheuttamaa painonnousua, ja vedin crosstrainerilla puoli tuntia ja lähdin kävellen kaupungille kiertelemään useammaksi tunniksi. Mutta nyt on lonkka kipeänä, eli täytyy pitää kunnolla taukoa taas liikkumisesta, ja se masentaa. Mulla on niin satunnaista se innoitus liikkua ylipäätään, niin harmittaa että juuri silloin tulee joku "vamma" tai nuha tai jokin, että täytyy lopettaa hetkeksi. Sitten kun voisi jatkaa, ei taas ole motivaatiota, eli mun kunto ei koskaan kasva.

Himo olisi taas suuri käydä ostamassa niitä Nutrilettin patukoita. Voi kun se oli hyvää! Tai muutenkin syödä mussuttaa, koska "tää menee kuitenkin pieleen niin miksi ei heti luovuttaa?" - juuri näin mun pää toimii. Osaan kyllä hyvin selitellä itselleni syitä miksi pitäisi saada herkutella. Ja siksi maha pömpöttää ja painoindeksi on yli 30.

Olen repsahtanut kolme kertaa 19 päivän aikana. Eli noin viiden päivän välein.. Kyllä tekisi mieli ottaa viikonlopuksi yksi vapaamman syömisen päivä... Mutta se tuskin kannattaa vielä, kun tosiaan päässä liikkuu ne karkit ja naksut, pitää ensin saada psyykattua mieleen ne terveellisemmät syötävät. Hukkaanhan tämä menee jos aina viikolla kituuttaa ja viikonloppuna mässäilee. Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin...

Nälänhallintaan nämä ainakin ovat nyt auttaneet. Yleensä syön aina. Todennäköisesti en tunnista oikeaa nälkää juuri siksi, etten ole ehtinyt sellaista juuri kokemaan. Nyt nutratessakaan ei juuri tule nälkä, melkein kellosta pitää katsoa milloin piti seuraava pirtelö ottaa, mutta tämä on hyvää irtautumista siitä syönnin kierteestä. Ehkä sitten, kun siirryn osanutraukseen, tulee se oikea nälkäkin kolkuttelemaan, ja opin syömään kohtuudella.